SDP vahvisti jäsenäänestykseen osallistuvat presidenttiehdokkaansa – yllätysnimiä ei tullut

SDP:n puoluehallitus on asettanut ehdolle puolueen presidenttiehdokkaasta pidettävään jäsenvaaliin kansanedustajat Maarit Feldt-Rannan, Tuula Haataisen ja Sirpa Paateron.

Määräaika ehdokkaiden asettamiselle päättyi maanantaina. Ehdokkuuteen vaadittiin vähintään kymmenen puolueosaston tai 250 jäsenen esitys.

SDP kertoo tiedotteessaan puolueen puheenjohtajan Antti Rinteen olevan "erittäin tyytyväinen". Vähän aikaa puolueen oman ehdokkaan asettaminen näytti hieman epävarmalta, kun SDP:n konkaripoliitikko Eero Heinäluoma kieltäytyi ehdokkuudesta ja toinen konkariedustaja Erkki Tuomioja ehdotti puolueen harkitsevan istuvan presidentin Sauli Niinistön tukemista.

SDP:n presidenttiehdokkaat tekevät elokuussa lyhyen kiertueen, jonka paikkakunnat ja ajankohdat vahvistetaan myöhemmin. Kaikki kolme ehdokasta ovat ainakin Porin Suomi Areenalla.

Presidenttiehdokkaan jäsenäänestys järjestetään elokuussa. Äänestykseen voivat osallistua kaikki puolueen jäsenet. Äänestää voi joko sähköisesti tai postitse.

SDP:n presidenttiehdokas valitaan puoluevaltuuston kokouksessa Jyväskylässä 2. syyskuuta.

Miten käy sote-uudistuksen valinnanvapaudelle? – Katso perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuus suorana kello 12

Perustuslakivaliokunta kertoo, että sen lausunto sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta valmistuu tänään torstaina.

Valiokunta kertoo lausunnostaan tiedotustilaisuudessa, joka alkaa kello 12.00.

Yle näyttää tiedotustilaisuuden suorana verkossa kello 11.55 alkaen. Tilaisuutta voi seurata Yle Areenassa tai klikkaamalla yllä olevaa kuvaa.

Valiokunnan odotetaan puuttuvan sote-uudistuksen valinnanvapauskokonaisuuteen, erityisesti julkisten palveluiden yhtiöittämiseen. Sekä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ovat jo etukäteen irtisanoutuneet pakkoyhtiöittämisestä.

Lue myös:

Hallituksen U-käännös – Vuosi sitten soten yhtiömalli oli ainoa vaihtoehto, nyt ministerit irtisanoutuvat siitä

"Olisi kestämätöntä, jos soteuudistus kaatuisi taas kerran" – Perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa luultavasti tänään

Sote-uudistuksen 3 miljardin euron säästöt uhkaavat sulaa – sen sijaan kustannukset saattavat kasvaa

Illalliskortti Trumpin varainkeruutilaisuuteen maksoi 30 000 euroa – Presidentti valmistautuu jo seuraaviin vaaleihin

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ryhtynyt pohjustamaan seuraavaa vaalikampanjaansa. Trump isännöi keskiviikkoiltana Washingtonissa ensimmäistä varainkeruutilaisuutta, joka järjestettiin vuoden 2020 presidentinvaaleja silmälläpitäen, kertovat uutistoimistot AP ja Bloomberg.

Republikaanipuolueen kansallisen komitean RNC:n tiedottajan Lindsay Jancekin mukaan illalliskortti tilaisuuteen maksoi 35 000 dollaria eli runsaat 30 000 euroa. Paikalle odotettiin noin 300:aa vierasta. RNC saa osan tilaisuuden tuotoista.

Illallinen järjestettiin Trump International -hotellissa Washingtonissa. RNC:n tiedottaja Jancek arvioi etukäteen, että illallinen tuottaisi yhteensä 10 miljoonaa dollaria eli vajaat yhdeksän miljoonaa euroa.

Toimittajia ei päästetty illalliselle kuulemaan Trumpin puhetta.

Edeltäjäänsä Barack Obamaan verrattuna Trump aloittaa varainkeruun hyvissä ajoin. Bloombergin mukaan Obama järjesti ensimmäisen vaalikassan kartuttamiseen tarkoitetun tilaisuuden oltuaan presidenttinä kaksi vuotta.

Tosin ennen viime vuoden vaaleja Trumpin kampanja aloitti lahjoittajille suunnattujen illallistilaisuuksien pitämisen poikkeuksellisen myöhään, vasta viisi kuukautta ennen äänestyspäivää.

Lähde: AP

Sote-uudistuksen 3 miljardin euron säästöt uhkaavat sulaa – sen sijaan kustannukset saattavat kasvaa

Hallitus on ladannut sote- ja maakuntauudistukselle kovat tavoitteet. Sen avulla on tarkoitus kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus kaapia kasaan sote-uudistuksen avulla vuoteen 2029 mennessä.

Säästöjen toteutuminen alkaa kuitenkin näyttämään jatkuvasti epävarmemmalta. Tähän on kiinnittänyt huomionsa myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta, joka hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta viime viikolla antamassaan mietinnössä nostaa sote-uudistuksen säästötavoitteen tikun nokkaan.

Valiokunnan mukaan säästötavoitteen saavuttamiseen liittyy useita riskejä, jotka saattavat vähentää tavoiteltua säästöä tai jopa lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Valiokunta myös painottaa, että uudistuksen onnistuminen on julkisen talouden kestävyyden kannalta välttämätöntä.

Huoli säästöjen toteutumisesta ei ole uusi. Valinnanvapauslain lausuntokierroksella säästöjen toteutumiseen uskoi vain noin joka kymmenes palautetta antanut taho.

Asiantuntijat epäileväisiä

Myös valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n julkisten palveluiden tehokkuuteen keskittynyt erikoistutkija Antti Saastamoinen näkee säästötavoitteen toteutumisessa useita ongelmia.

– Esimerkiksi tietojärjestelmät, joiden avulla tätä säästötavoitetta pyritään toteuttamaan, ovat monen asian osalta vielä kesken. En näe, miten säästötavoite saataisiin ainakaan tässä aikataulussa toteutettua, Saastamoinen sanoo.

Hallitus hakee säästöjä esimerkiksi ennaltaehkäisevään hoitoon panostamisesta sekä potilastietojärjestelmien uudistamisesta. Saastamoinen on epäileväinen.

– On tällä hetkellä vielä varsin epäselvää millä tavoin palvelujen integraatio ja tiedonkulku toimijoiden välillä toteutuu. Siksi on tässä vaiheessa vaikea sanoa missä määrin esimerkiksi perusterveydenhuollon parannuksilla voidaan saavuttaa säästöjä.

Säästötavoitteiden toteutumista on myös mahdoton seurata ilman riittävää tietomäärää.

Kuten valtiovarainvaliokuntakin mietinnössään huomautti, saattavat kustannukset sen sijaan jopa kasvaa. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on palvelujen saatavuuden parantaminen.

– On muistettava, että jos palvelujen käyttö kasvaa merkittävästi uudistuksen seurauksena, kustannukset tulevat todennäköisesti edelleen kasvamaan, Saastamoinen sanoo.

Maakunnilla ei ole hyvää syytä säästää

VATT kritisoi myös valittua mallia, jossa maakunnilla ei ole verotusoikeutta eikä tutkijoiden näkemyksen mukaan myöskään kannustimia säästää. VATT:n erikoistutkija Janne Tukiainen puhuu ”pehmeän budjettirajoitteen ongelmasta”.

– Vaikea nähdä, että säästöjä syntyy, jos maakunnilla ei ole minkäänlaisia kannustimia säästää. Valtio antaa jonkin summan maakunnalle käytettäväksi. Jos maakunta käyttää kaikki rahansa jo lokakuussa, on ennakoitavissa, että valtio tulee apuun. Maakunnan lakisääteiset tehtävät on joka tapauksessa hoidettava, Tukiainen sanoo.

Mikäli maakunnissa palvelut pitäisi maksaa maakuntien asukkailta tulevilla veroilla, olisi maakuntien päättäjillä, veronmaksajilla ja valtiovallalla yhteinen tavoite tehokkaammasta sotesta, VATT:n tutkijat arvioivat.

Tässä tapauksessa äänestäjät palkitsisivat poliitikoita maakuntavaaleissa sote-palveluiden tehokkaasta järjestämisestä ja vastaavasti taas rankaisisivat asioiden leväperäisestä hoidosta. Huonot päättäjät menisivät vaihtoon, sillä tehottomuus maakunnan sote-asioiden hoidossa tuntuisi äänestäjien lompakossa kohonneena maakuntaverona.

Jättireformin etenemisestä saadaan lisää tietoa näinä päivinä, kun perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa sote- ja maakuntalakipaketista.

Venezuelan kriisin uusin kierre: Korkein oikeus jäädytti kriittisen valtakunnansyyttäjän tilit

Venezuelassa korkein oikeus on jäädyttänyt valtakunnansyyttäjä Luisa Ortega Díazin pankkitilit ja asettanut hänet maastapoistumiskieltoon sen jälkeen, kun Ortega kritisoi kovasanaisesti presidentti Nicolás Maduroa. Korkein oikeus on miehitetty Maduroa tukevilla tuomareilla.

Valtakunnansyyttäjä Ortega syytti Maduroa terrorin ilmapiirin luomisesta. Korkeimman oikeuden mukaan hän toimii tosiasiallisesti oppositiojohtajana eikä täytä perustuslaillisia velvoitteitaan.

Ortega tuki edesmenneen presidentin Hugo Chávezin hallintoa, mutta on sittemmin kääntynyt Chávezin vallanperijän Maduron kovaksi kriitikoksi.

Maduron horjuva hallinto on pyrkinyt tukahduttamaan opposition vaatimuksia uusista parlamenttivaaleista. Uusimmassa hallituksen vastaisten mielenosoitusten aallossa on kuollut ainakin 75 ihmistä huhtikuun jälkeen.

Eilen keskiviikkona Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa tapahtui isku, jossa ilmeisesti varastetusta poliisihelikopterista ammuttiin hallintorakennuksia. Kenenkään ei tiedetä loukkaantuneen. Maduro kutsui tapausta vallankaappausta juonivien oikeistolaisten terrori-iskuksi ja nosti armeijan valmiutta. Oppositiosta on epäilty, että poikkeuksellinen isku voisi jopa olla lavastettu.

Kopterin lentäjäksi ilmoittautui videoviestillä entinen poliisi Oscar Pérez, joka kertoi edustavansa Maduron vastaista "sotilaiden, poliisin ja siviilien liittoumaa". Péreziä ei ole löydetty. Uutiskanava CNN:n mukaan Venezuela on pyytänyt Interpolin apua hänen jäljittämiseensä.

Venezuelalla on maailman suurimmat öljyvarat, mutta maan talous on kuralla. Kansa kärsii elintarvike- ja lääkepulasta sekä hurjan inflaation aiheuttamasta ostovoiman laskusta.

Lähteet: AP, Reuters, STT

Lue myös:

Toimintatähti ja poliisi Oscar Pérez on Venezuelan etsityin mies – Hallitus epäilee helikopteri-iskusta

Venezuelan kaaos on jatkunut jo pitkään – Tutkija: Maduron johtajuuden oikeutus rapissut

Venezuelan presidentin mukaan maan korkeimpaan oikeuteen yritettiin helikopteri-iskua

Urpilaisesta rauhanvälityksen erityisedustaja

SDP:n entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Jutta Urpilainen on nimitetty ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajaksi. Urpilaisen tehtävänä on erityisesti naisten ja nuorten roolin vahvistaminen pääalueenaan Afrikka.

Tehtävä on palkaton ja Urpilainen hoitaa sitä kansanedustajan tehtävän ohella.

Nimityksestä päätti ulkoasiainministeri Timo Soini (Uusi vaihtoehto).

Urpilaisen edeltäjä tehtävässä oli kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.)

STT: Perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoa yritetään täksi päiväksi

Perustuslakivaliokunta yrittää saada sote-lausuntonsa valmiiksi tänään torstaina, valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoo STT:lle.

Lausunnon on määrä olla valmis viimeistään huomenna perjantaina. Lapintien mukaan valiokunnan kokous alkaa kello yhdeksän.

Odotettavissa on, että valiokunnalla on huomautettavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyvästä valinnanvapauskokonaisuudesta, varsinkin yhtiöittämisvelvoitteesta.

AP: Trumpin hallinnolta tiukat viisumivaatimukset kuudelle maalle – Hakijalla oltava lähisukua tai liikesuhde Yhdysvalloissa

Presidentti Donald Trumpin hallinto vaatii jatkossa kuudesta muslimienemmistöisestä maasta tulevilta viisuminhakijoilta ja kaikista maista tulevilta pakolaisilta läheistä perhe- tai liikesuhdetta Yhdysvaltoihin, kertoo uutistoimisto AP.

Uudet viisumisäännöt on muotoiltu sen jälkeen, kun korkein oikeus maanantaina salli osittain Trumpin ajaman muslimien maahantulokiellon.

AP:n mukaan jo hyväksyttyjä viisumeja ei peruta, mutta ulkoministeriö vaatii uusilta jemeniläisiltä, iranilaisilta, libyalaisilta, somalialaisilta, sudanilaisilta ja syyrialaisilta hakijoilta todistetta siitä, että heillä on Yhdysvalloissa vanhempi, puoliso, lapsi, sisarus, vävy tai miniä.

Sama sääntö koskee – joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta – pakolaisia, jotka odottavat pääsyä Yhdysvaltoihin.

Ohjeet tulevat voimaan tänään torstaina, kertoo AP. Ohjeista on kerrottu uutistoimiston näkemässä viestissä, joka on lähetetty kaikkiin Yhdysvaltain edustustoihin ja konsulaatteihin myöhään keskiviikkona. Isovanhempia, lapsenlapsia, setiä, tätejä, serkkuja tai muita perheenjäseniä ei pidetä riittävän läheisinä sukulaisina.

Liikesuhteen puolestaan tulee olla "virallinen, dokumentoitu ja muodostettu tavalliseen tapaan" eikä kiellon välttämiseksi. Kielto ei koske esimerkiksi luennoitsijoita ja toimittajia, joilla on voimassaoleva työsopimus tai kutsu Yhdysvaltoihin.

Lähde: AP

Lue myös:

USA:n korkein oikeus sallii Trumpin ajaman maahantulokiellon suurilta osin

Turkin erotetut tutkijat siirtyivät luennoimaan kaduille – “Akateemikot elävät Turkissa kuin avovankilassa”

Puistoon on pystytetty liitutaulu ja luennoitsija katsoo muistiinpanojaan Ipadistaan. Luentoa kuuntelemaan tulleet ihmiset istuvat nurmikolla.

Tällä kertaa luento ei ole sisätiloissa luentosalin penkeillä, vaan Turkin pääkaupungissa Ankarassa sijaitsevassa puistossa. Vaikka sää on hieman sateinen, monet kuuntelevat innokkaasti ja tekevät muistiinpanoja.

Luennon aiheena on totuuden jälkeinen aika. Totuuden vääristelyyn sortuvat myös nykyisin monet poliitikot, sanoo luennoitsija Can Irmak Özinanır.

Ankaran yliopiston entinen työntekijä Can Irmak Özinanır on yksi monista potkut saaneista akateemikoista.

Lähes vuoden takaisen vallankaappausyrityksen jälkeen Turkissa on erotettu tuhansia yliopiston työntekijöitä. Osaa epäillään vallankaappausyrityksestä syytetyn Gülen-liikkeen tukemisesta, toisia taas kurdien sissijärjestön PKK:n tukemisesta.

Monien mielestä irtisanomisissa on kyse halusta vaientaa hallinnolle kriittiset tahot.

Siksi Katuakateemikot-järjestö on siirtynyt pitämään luentojaan ilmaiseksi kadulle. Järjestön jäsenet ovat Özinanırın kaltaisia ihmisiä, joita on kielletty opettamasta yliopistoissa.

– He eivät kertoneet mitään syytä erottamiselle. Mutta tiedän, että syy oli se, että olin allekirjoittanut rauhanvetoomuksen, jossa vaadittiin sotatoimien lopettamista kurdialueella, hän sanoo.

Özinanırın mukaan akateeminen vapaus Turkissa on lähes kadonnut.

– Tilanne ei ole ollut koskaan täydellinen, mutta nyt olemme pohjalla. Niin monet ovat joutuneet erotetuksi. Miten voit olla yhteiskuntatieteilijä, jos et saa sanoa mitään kriittistä politiikasta, hän sanoo.

Katuakateemikkojen luentoa on tullut kuuntelemaan esimerkiksi irtisanottujen luennoitsijoiden entisiä oppilaita.
Katuakateemikkojen luentoa on tullut kuuntelemaan esimerkiksi irtisanottujen luennoitsijoiden entisiä oppilaita.Sanna Raita-aho / Yle

Potkut rauhanvetoomuksen jälkeen

Erottamisten takia osa yliopistojen tiedekunnista on jäänyt lähes kokonaan vaille opettajia. Katuakateemikkojen mukaan opiskelijoiden valmistuminen on viivästynyt, kun luentoja ja opinnäytteiden ohjauksia on jouduttu perumaan irtisanomisten takia.

Katuakateemikot-järjestön toinen perustaja Yasin Durak päätti luoda järjestön vastustuksena omalle irtisanomiselleen. Samalla hän halusi osoittaa tukea muille potkut saaneille. Järjestön luennoille kutsutaan esimerkiksi entisiä oppilaita ja muuta kiinnostunutta yleisöä.

– Tämän kautta pystymme osoittamaan älyllistä vastarintaa, hän sanoo.

Puistossa luennoinnilla on Durakin mukaan myös symbolinen merkitys. Se muistuttaa Gezi-puiston protesteista, jotka olivat laajimmat Turkin nykyhallinnon kohtaamat protestit.

– Kun emme saa luennoida yliopistossa, luennoimme kaduilla ja puistossa. Puistot ovat meidän ansaittu perintömme.

Katuakateemikkojen luentoa on tullut kuuntelemaan esimerkiksi irtisanottujen luennoitsijoiden entisiä oppilaita.
Katuakateemikkojen luentoa on tullut kuuntelemaan esimerkiksi irtisanottujen luennoitsijoiden entisiä oppilaita.Sanna Raita-aho / Yle

Durak työskenteli aiemmin Ankaran yliopistossa sosiologian laitoksella. Myös hän pitää omien potkujensa syynä sitä, että hän allekirjoitti rauhanvetoomuksen.

– He kutsuivat sitä manifestiksi terrorismin puolesta. Vallankaappausyrityksen jälkeen julistettu poikkeustila on antanut hallitukselle tehdä vapauden mitä he haluavat. Itse jouduin syyskuussa 2016 mustalle listalle, jonka vuoksi minut erotettiin.

“Sinut on leimattu terroristiksi”

Yliopistojen irtisanomiset ovat johtaneet Turkissa laajempaankin vastustukseen. Pääkaupunki Ankarassa on järjestetty pieniä mielenosoituksia asiaa vastaan.

Protesteihin osallistuivat myös entinen tutkija Nuriye Gülmen ja entinen opettaja Semih Özakça. He aloittivat nälkälakon protestien aikana. Nyt heidät molemmat on vangittu. Molempien tilaa on kuvattu erittäin huonoksi, sillä heidän nälkälakkonsa on jatkunut jo yli sata päivää.

Erotettujen yliopistotyöntekijöiden elämää Durak kuvailee eräänlaisessa avovankilassa elämiseksi. He eivät voi enää löytää uusia töitä. Sama koskee myös muissa Turkin puhdistuksissa erotettuja virkamiehiä.

– Kun sinut on erotettu, sinut on samalla leimattu terroristiksi. Et voi työskennellä enää. Jotkut ystäväni löysivät töitä, mutta he kokivat jotain outoa. Heidän työpaikoilleen lähetettiin faksi, jossa heidät käskettiin erottaa. Näin on käynyt tietojeni mukaan ainakin kymmenelle ihmiselle.

Myöskään ulkomaille lähtö ei onnistu, sillä Durakia ja monia muita on kielletty lähtemästä maasta. Käytännössä he ovat siis tuomittuja elämään työttömän elämää Turkissa.

Katuakateemikot-järjestö järjestää ilmaisia luentoja. Järjestön luennoitsijat ovat irtisanottuja yliopiston työntekijöitä. Luentoa pitävä Can Irmak Özinanır sai potkut rauhanvetoomuksen takia.
Katuakateemikot-järjestö järjestää ilmaisia luentoja. Järjestön luennoitsijat ovat irtisanottuja yliopiston työntekijöitä. Luentoa pitävä Can Irmak Özinanır sai potkut rauhanvetoomuksen takia.Sanna Raita-aho / Yle

Toive paremmasta elää yhä

Luennon järjestänyt Özinanır elää nyt myös ilman palkkatyötä. Hän yrittää pitää itseään aktiivisena tekemällä esimerkiksi väitöskirjaansa. Tutkimustyö tapahtuu tosin nyt vapaa-ajalla eikä työpaikalla yliopistolla.

Özinanırilla on kuitenkin yhä toivoa asioiden muuttumisesta.

Hänen mukaansa huhtikuussa järjestetty kansanäänestys presidentin valtaoikeuksien laajentamisesta osoittaa, että koko Turkki ei seiso nykyhallinnon toimien takana.

Tuolloin pidetyssä kansanäänestyksessä presidentti Recep Tayyip Erdoğan voitti vain niukasti itselleen laajennetut valtaoikeudet. Lisäksi valtapuolue AKP menetti ääniä monilla entisillä kannattaja-alueillaan.

– Se oli hyvä merkki. Uskon, että asiat ovat muuttumassa ja ihmiset ovat alkaneet kyseenalaistaa mielipiteitään. Toivon ja uskon, että tämä ei voi jatkua ikuisesti näin, hän sanoo.

Hallitus saa vahvat oluet ja limuviinat ruokakauppoihin vain opposition tuella – katso, mitä mieltä kansanedustajat olivat vaalikoneessa

Eduskunnassa on luvassa syksyllä jännittäviä hetkiä, kun kansanedustajat äänestävät kohutusta alkoholilaista.

Hallitukseen kuuluvat eduskuntaryhmät pääsivät äskettäin uudistuksesta sopuun. Hallituksen esitykseen sisältyy kaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden nosto 5,5 prosenttiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi limuviinojen ja nelosoluen myynnin sallimista ruokakaupoissa.

Kaikki hallitusryhmienkään kansanedustajat eivät ole korotuksen kannalla, joten oppositiolta tarvitaan tukea, mikäli alkoholiprosentin nosto halutaan läpi.

– Arvelen, että siitä tulee aika jännittävä äänestys. Pelkästään hallituspuolueiden äänillä se ei mene läpi, joten katse kääntyy oppositiopuolueisiin. Heti alkuun nousee kysymys, antavatko oppositiopuolueet edustajilleen vapaat kädet vai pakotetaanko heidät tiettyyn kantaan, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Hallitusryhmien kansanedustajat voivat ensimmäisessä käsittelyssä äänestää omantuntonsa mukaan. Silloin päätetään lain sisällöstä.

– Keskustassa osa harkitsee vielä kantaansa ja haluaa ehkä katsoa eduskuntakäsittelyn asiantuntijakuulemisineen ennen lopullista kannanmuodostusta. Mutta kyllähän se tiedossa on, että meillä viitisentoista edustajaa on tätä asiaa matkan varrella problematisoinut, Kaikkonen kertaa.

olutta kahdessa tuopissa
AOP

Vahvojen oluiden ja limuviinojen tulo ei siis ole varma asia, vaan prosentti voi myös jäädä nykyiselleen eli 4,7:ään. Edustajilla on myös mahdollisuus ehdottaa muunlaisiakin prosenttimääriä kuin hallituksen esityksessä.

– Oma arvioni kuitenkin on, että viimeinen äänestys käydään 4,7:n ja 5,5:n välillä, Kaikkonen sanoo.

Kaikkosen mukaan hallituspuolueet ovat kuitenkin sitoutuneet siihen, että lopullisessa äänestyksessä kokonaisuudistusta kannatetaan, päättyi äänestys mihin tahansa prosenttiin.

Hallitusryhmillä on nyt 105 kansanedustajaa, mutta puhemies Maria Lohela ei voi osallistua äänestyksiin.

Vaalikoneessa kannat löyhennyksistä vaihtelivat

Yle kysyi kaksi vuotta sitten eduskuntavaalien vaalikoneessa ehdokkailta, tulisiko ruokakaupoissa sallia mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynti.

Vaalikoneen kysymys ei siis ole täysin sama kuin nykyisessä tilanteessa, sillä nyt laissa on kyse käytännössä vahvempien oluiden ja limuviinojen tulosta kauppaan. Toki joku voi ehdottaa alkoholiprosenttiin myös sellaista korotusta, joka toisi viinitkin maitokauppaan.

Vaalikonevastauksista saa kuitenkin suuntaa siitä, kuinka salliva tai tiukka eduskunta on yleisesti ottaen alkoholiasioissa, kun katsotaan kansanedustajien henkilökohtaisia näkemyksiä.

Ylen vaalikoneessa kannat mietojen viinien ja vahvojen oluiden myynnistä ruokakaupassa jakautuvat varsin tasaisesti. Nykyisistä kansanedustajista sitä kannatti 89 edustajaa ja vastusti 96. Loput jättivät tyhjän vastauksen.

Hallitusryhmistä suopeimmin vapaampaan alkoholipolitiikkaan suhtautuvat vaalikoneen perusteella kokoomuksen ja Uuden vaihtoehdon kansanedustajat. Suurin osa heistä suhtautui myönteisesti uudistuksiin.

Grafiikka
Hallitusryhmien kansanedustajien näkemykset vaalikoneessa. Muihin tehtäviin siirtyvien kokoomuksen Alexander Stubbin ja Uuden vaihtoehdon Hanna Mäntylän sijaan vastauksissa on huomioitu heidän tilalleen tulevien kansanedustajien kannat.Yle Uutisgrafiikka

Keskustan Kaikkosen käsityksen mukaan kokoomuksessa ja Uudessa vaihtoehdossa kaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden nostolle 5,5 prosenttiin on "vahva tuki".

Keskustan suhtautuminen sen sijaan oli varauksellisempaa jo pari vuotta sitten. Tuolloin suurin osa nykyisistä keskustan kansanedustajista vastusti ehdotusta viineistä ja vahvoista oluista maitokaupassa.

– Täytyy huomioida, että on aika lailla eri asia, kannattaako 0,8 prosenttiyksikön korotusta vai 10 prosenttiyksikön korotusta eli mietoja viinejä, joten suoria johtopäätöksiä tuosta ei voi vetää, Kaikkonen sanoo viitaten vaalikoneen kysymyksenasetteluun.

Kaikkonen arvioi, että enemmistö keskustan kansanedustajista on nyt valmis tukemaan alkoholiprosentin nostoa 5,5:een.

SDP:ssä ei innostuttu uudistuksista

Vaalikonevastausten perusteella oppositiossa sallivimpia alkoholipolitiikan suhteen ovat perussuomalaiset, joiden nykyisistä kansanedustajista valtaosa kannatti mietojen viinien ja vahvempien oluiden tuloa ruokakauppaan.

Grafiikka
Oppositioryhmien kansanedustajien näkemykset vaalikoneessa.Yle Uutisgrafiikka

Vihreissä, vasemmistoliitossa ja ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä, johon kuuluvat RKP:n kansanedustajat ja Ahvenmaan edustaja, kannat puolesta ja vastaan jakautuivat pitkälti tasan.

SDP:n nykyisistä kansanedustajista ylivoimainen enemmistö vastusti vaalikoneessa viinien ja vahvojen oluiden tuloa maitokauppaan, kristillisdemokraateista kaikki.

Hallituksen katseet kohdistunevat erityisen tarkasti suurimpaan oppositioryhmään SDP:hen.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, ettei asiantuntijoiden kriittisiä näkemyksiä voida sivuuttaa.

– Uudistus sisältää toki myös perusteltuja elementtejä, kuten pienpanimoiden toimintaedellytysten parantamisen, mutta mitä tulee kaupassa myytävän alkoholin prosenttinostoon, uskon, että oppositiossa ollaan hallitusta valmiimpia kuuntelemaan lausuntokierroksen palautetta ja asiantuntijoiden viestiä tässä asiassa.

SDP:n ryhmä aikoo käydä hallituksen esityksen tarkasti läpi.

– Keskustelun kautta haemme yhteistä näkemystä kuten normaalisti, Lindtman jatkaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä eronnut Veera Ruoho ei ole edelleenkään liittynyt mihinkään eduskuntaryhmään. Hän oli vaalikoneessa myötämielinen uudistuksille.

Grafiikka
Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä irtautunut Veera Ruoho ei ole liittynyt vielä toiseen ryhmään.Yle Uutisgrafiikka

Kaiken kaikkiaan nykyisten hallitusryhmien kansanedustajista 50 vastasi vaalikoneen kysymykseen kyllä ja oppositioryhmien kansanedustajista 38.

Kanta voinut muuttua – Aallonkin näkemys tiukentunut

Kansanedustajien kannat ovat myös saattaneet muuttua. Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto totesi vielä vaalikoneessa olevansa valmis viinien ja vahvojen oluiden myynnin sallimiseen ruokakaupoissa.

Vuoden takaisessa blogissaan hän kirjoittaa, ettei hän sallisi viinejä eikä limuviinoja ruokakauppoihin. Vahvempien oluiden tuomisen kauppoihin hän sallisi vain korkeammalla verotuksella.

Osa taas täsmentää vaalikonevastauksessaan kannattavansa vain jompaakumpaa kysymyksessä mainittua muutosta. Esimerkiksi SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov vastasi kysymykseen ei, mutta kannatti kuitenkin vahvoja oluita ruokakauppaan.

– Olut kyllä, viinit ei. Luulen, että se harventaisi valikoimiamme ja Alkon myyntiverkostoa. Se myös lisäisi kulutusta, hän täsmensi.

Kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie taas vastasi kyllä, mutta ei halunnut nelosolutta ruokakauppaan.

– Miedot viinit sopisivat ruokakauppoihin, oluista keskiolut riittävä, hän totesi.

Luvuissa ja grafiikoissa ovat mukana nykyiset kansanedustajat tämänhetkisen puolueensa tai ryhmänsä mukaan. Niissä ei ole huomioitu eduskunnasta pois siirtyvän kokoomuksen Alexander Stubbin ja Uusi vaihtoehto -ryhmän Hanna Mäntylän vastauksia, vaan Stubbin tilalle nousevan Pia Kauman sekä Mäntylän tilalle todennäköisesti tulevan Matti Torvisen, joka on ilmoittanut liittyvänsä Uuteen vaihtoehto -ryhmään.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and Themater