Analyysi: Vain 0,8 prosenttiyksikön tähden

Mistä hallituspuolueiden epäonnisessa alkoholilain liudennuksessa lopulta on kyse? Asian piti olla sovittu hallituksessa jo yli vuosi sitten. Viime viikkoina tässä – ennakkoon rutiininomaisena pidetyssä – uudistuksessa on kuitenkin nähty äkkipysähdys toisensa perään.

Mikään nykyisistä suurista puoleista ei ole raittiuspuolue, joten kiistan paisumista tällaisiin mittasuhteisiin voi pitää yllättävänä. Vaikuttaa siltä, että uudistuksesta on tullut kokoaan suurempi, hallitusyhteistyötä mittaava asia, kiteyttää keskustapuoluetta lähellä olevan ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila.

Viimeksi keskiviikkona perussuomalaiset, kansanedustaja Toimi Kankaanniemen (ps.) mukaan “ryhdikkäästi”, torppasi muiden hallituspuolueiden ehdottaman marssijärjestyksen.

Lakiuudistuksen keskeisin sisältö on, että alkoholin myynti vapautuisi: toisi helpommin saataville paitsi vahvat oluet ja siiderit myös niin sanotut limuviinat. Ruokakaupoissa, huoltamoilla ja kioskeilla myytävien juomien enimmäisalkoholiprosentti nousisi alkuperäisen ehdotuksen mukaan 5,5:een, kun se nykyisin on 4,7. Muutoinkin myynti helpottuisi. Alkon aukioloaika pitenisi iltayhdeksään. Ravintolat voisivat jatkaa alkoholin myyntiä omalla ilmoituksella kello 4:ään yöllä. Anniskeluluvan tyyppejä olisi vain yksi nykyisten A-, B- ja C-lupien sijasta, ja niin edelleen.

Toteutuessaan uudistus ei räjäyttäisi nykyistä alkoholilainsäädäntöä, mutta se olisi periaatteellisesti tärkeä. Mihin suuntaan suomalainen alkoholipolitiikka kehittyy?

Uudistuksen seurauksena alkoholin kulutuksen on arvioitu kasvavan. Muun muassa THL on laskenut, että se johtaisi noin 150 uuteen alkoholikuolemaan vuosittain.

Toisaalta Suomen tiukka alkoholilainsäädäntö ja Alkon monopoli muodostavat eurooppalaisittain harvinaisen järjestelmän, joka on kallis kuluttajalle ja kaikkea muuta kuin vapaa kilpailulle.

Puolueiden vanhat raittiusihanteet karisseet

Mikä on kunkin hallituspuolueen alkoholipoliittinen linja, on käynyt riidan pitkittyessä yhä epäoleellisemmaksi.

– Jos joku sanoo, että keskusta on vahva poliittinen raittiusliike, niin kyllähän me itsekin tiedetään, että ei se niin ole. Keskusta on ihan tavallinen poliittinen puolue. Voisin olettaa, että pidättyvää suhtautumista alkoholiin on enää KD:ssa jonkin verran, sanoo e2-ajatuspajan johtaja Karina Jutila.

Keskustalla on historiallinen yhteys Santeri Alkion (1862–1930) mukaan nimettyyn alkiolaisuuteen ja myös raittiusliikkeeseen. Keskustan sisäisestä vallankäytöstä väitellyt Karina Jutila ei kuitenkaan pidä yhteyttä enää nykyisin kovin merkittävänä, vaan luonnehtii alkiolaisuuden tarkoittavan nykykeskustalaisuudessa lähinnä heikoimmassa asemassa olevista huolehtimista, siis melko yleisluontoista sosiaalista vastuuta.

Karina Jutila huomauttaa, että myös työväenliike on ollut historiallisesti raittiusliike.

– Harvemmin enää kuitenkaan vasemmistopuolueita yhdistetään raittiusliikkeeseen.

Neuvottelut alkoholilain uudistuksesta ovatkin hallituksessa jumiutuneet ennen kaikkea menettelytapoihin – eli siihen, millä periaatteilla hallituksessa ja juuri näiden puolueiden kesken politiikkaa tehdään.

“Tappelussa täytyy näyttää kynsiään”

Erityisesti perussuomalaiset kokevat viime aikoina joutuneensa hallituksessa liikaa periksiantajien penkille. Puoliväliriihessä päätetyssä ministerisalkkujen uusjaossa perussuomalaiset menettivät oikeusministerin salkun kokoomukselle. Se korpeaa puoluetta edelleen. Hallintarekisterikiistassa perussuomalaiset joutuivat niin ikään taipumaan ja kärsimään poliittisesti erittäin nolon tappion.

Nyt sitten alkoholilain osalta perussuomalaiset haluavat näyttää “ryhtiä”. Ryhdin osoittaminen ei liity niinkään lakiuudistuksen sisältöön, vaan siihen, että keskusta haluaisi tehdä uudistuksesta omantunnonkysymyksen, josta kukin kansanedustaja voisi äänestää mielensä mukaan, eli siis halutessaan myös hallituspuolueiden omaa esitystä vastaan. Tämä ei käy perussuomalaisille.

Perussuomalaisten tuleva puheenjohtajanvaihdos tuo soppaan oman lisänsä. “Voi olla, että uudistus olisi jo hyväksytty alkuperäisen kompromissin mukaan, ellei Terhon täytyisi näyttää kynsiään tappelussa”, arvioi hallitusta lähellä oleva lähde A-studiolle. Viittaus on nykyiseen kulttuuriministeri ja puheenjohtajaehdokas Sampo Terhoon (ps.).

Alkoholilainsäädännön liberalisointia kannattavalle kokoomukselle riittänee, että uudistus, johon myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on normienpurkuhengessä sitoutunut, menee läpi.

Merkitystä yksittäisille edustajille

Keskustan kansanedustajista tiettävästi ainakin 15 vastustaa alkoholilainsäädännön vapauttamista. Se on vähemmistö puolueen eduskuntaryhmästä, jossa on 49 kansanedustajaa.

Tällä vuosikymmenellä keskustan alkoholipoliittiset linjaukset ovat heiluneet eestaas kuin tuuliviiri. Ensin puolue väläytti vuoden 2015 vaalien alla ruokakaupoissa myytävän oluen enimmäisprosentin alentamista 3,7:ään. Uusimmassa, nyt juntturassa olevassa lakiesityksessä, puolue olisikin pääministeripuolueena nostamassa prosenttia.

Karina Jutila luonnehtii, että kokonaisten puolueiden sijaan alkoholilain liudennuksella olisi merkitystä lähinnä yksittäisille poliitikoille. Hän ei näe myöskään, että lakiesitystä kannattavat suhtautuisivat kevyesti alkoholin haittoihin. Jutilan mukaan esimerkiksi moni keskustalainen kansanedustaja voi kannattaa lakiuudistusta vaikkapa auttaakseen pienpanimoyrittäjiä. He saisivat uudistuksessa myyntiluvan valmistamilleen tuotteille.

Kohusta voi ottaa kuohut pois päältä. Meillä on kolme suurta puoluetta, jotka ovat käyttäneet valtaa vuosikymmenet. Me tiedämme niiden poliittiset perusominaisuudet. Raittiusliikkeitä niistä ei ole yksikään.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and