Analyysi: Suomen eurooppaministeri leikkii EU:sta lähtemisellä

Perussuomalaisten puheenjohtajavalintaan on kymmenen päivää, nykyinen puheenjohtaja Timo Soini muistutteli eduskunnassa. Ja tämän huomasi muutenkin.

Puheenjohtajaehdokas Sampo Terho (ps.) ei malttanut olla käyttämättä ilmaista julkisuutta hyväksi eduskunnan Eurooppa-keskustelussa keskiviikkona.

– Kansanvallassa ei ole kiellettyä puhua, mistä aiheesta katsoo kansallisesti merkittäväksi, Terho pohjusti.

– Minun tavoitteeni, henkilökohtaisesti, on tulevaisuudessa olla keskeisessä roolissa sellaisessa hallituksessa, joka toteuttaa Ison-Britannian -tyylisen kansanäänestyksen Suomen EU-jäsenyydestä, mutta se ei ole tämän hallituksen ohjelmassa.

Eurooppa-ministerin puhe pöyristytti sekä hallituksen että opposition kansanedustajia. Aivan järkyttävää, kauhistui Pertti Salolainen (kok.). Turvallisuusriski, arvioi Alexander Stubb (kok.). Kehityskeskusteluun, ohjasi Jutta Urpilainen (sd.). Heikentää Suomen asemaa, arvioi Ville Niinistö (vihr.).

– En tule olemaan missään roolissa ikinä sellaisessa hallituksessa, joka tuollaisen esityksen toisi, kansanäänestyskysymykseen totesi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Myöhemmin tiedotustilaisuudessa Sipilä sanoi, ettei kansanäänestyksen pyörittely sovi ministeriaitioon ja lupasi keskustella Terhon kanssa.

Välikohtaus oli jonkinlainen huipennus Sipilän hallituksen EU-politiikalle. Hallitus on suhtautuvinaan myönteisesti EU:hun, mutta hankalaa se on.

Yhteistä linjaa on vaikea vetää, kun kokoonpano on näinkin erikoinen: Eurooppa-myönteinen kokoomus, kriittinen ja osin EU-vastainen perussuomalaiset ja siinä välissä luikerteleva keskusta.

Yhteinen vire on löydetty lähinnä vapaakaupan ja sisämarkkinoiden toiminnan korostamisesta. Myös unionin tuoma turva kelpaa. Muusta hallituspuolueet eivät tahdo löytää yksimielisyyttä.

EU on eri asennossa kuin hallitusohjelmaa sovittaessa tai vuosi sitten, kun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kirjoitettiin selontekoa. Brittien lähtösuunnitelmat, populistipuolueiden uho Ranskassa ja Hollannissa, turvallisuusympäristön muutos ja puheet yhteistyön syventämisestä edellyttävät reagointia myös Suomen hallitukselta.

Siihen, onko jokin nyt toisin, eduskunta ei kuitenkaan saanut pääministeri Sipilältä kovin suoria vastauksia.

Sipilän puhe kuulosti olevan jatkoa hallitusohjelmalle. Suomi on edelleen yhteistyön syventämisen suhteen kriittinen, vaikka hallitusohjelmassa on myös loiventavia lauseita.

"Euroopan unionin on keskityttävä olennaisimpiin kysymyksiin, eikä integraatiota ole tarpeen syventää kaikilla politiikan aloilla", hallitusohjelmassa todetaan. Siinä kerrotaan myös, että Suomi katsoo unionin uusia pykäliä talousnäkökulmasta ja tavoittelee sääntelyn vähentämistä. Yhteistä velkaa Suomi ei halua.

Tänään Sipilä toisti, ettei Suomi kannata yhteisvastuun lisäämistä, pankkisektorin riskien jakamista, tulonsiirtoja EU-maiden väilllä – eikä myöskään Euroopan rahaliiton syventämistä, jota EU-komissio tänään esitti.

Suomi ei ole ollut ryntäämässä sinne, missä liittovaltiota on luonnosteltu. Ja samalla linjalla hallitus näyttää jatkavan. Sipilä uskoo, että linja jota Suomi kulkee, on keskitie.

Niistä ajoista tuntuu olevan kauan, jolloin Suomi pyrki vahvaksi vaikuttajaksi sinne, missä Euroopan linja luodaan.

– Ytimistä puhuminen on vanhanaikaista, täräytti Sipilä.

Hallitus kuitenkin myöntyy siihen, että maat voivat syventää yhteistyötään eri tahdissa. Suomi olisi kiinnostunut lisäämään puolustusyhteistyötä.

Rahaliiton sisällä ei kuitenkaan voida edetä kuin yhtä jalkaa, ja tätä etenemistä Suomi näyttää aikovan yrittää jarruttaa kaikin keinoin. Hallitus luottaa, että Suomi voi jatkaa Saksan kainalossa niuhoa suhtautumistaan yhteisvastuuseen.

Perustajamaiden keskuudessa lämmenneet Eurooppa-tunteet eivät saa vastakaikua pohjoisesta.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and